for string orchestra (5-5-4-3-2)
duration 13–16 minutes
Commissioned by the Ostrobothnian Chamber Orchestra (Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri)
Fp. 28.10.2021 Kokkola (Finland) by Ostrobothnian Chamber Orchestra, cond. Jan Söderblom
The second performance on 29.10.2021 in Kauniainenby Ostrobothnian Chamber Orchestra, cond. Jan Söderblom was recorded and broadcast by YLE Radio 1 and presented at the International Rostrum of Composers 2021
The work’s lowercase title, puiden, is equivocal and thus impossible to translate word-for-word. In the Finnish language, ‘puiden’ is both the genitive plural of the noun ‘puu’ (‘tree’ –> trees’s) and the active 2nd instructive infinite form of the verb ‘puida’ (‘to thresh’ both literally [grain] and figuratively [to thresh/hash/thrash (out) a subject, ie. to discuss or process] –> threshing); also used in the idiom ‘puida nyrkkiä’ [to shake a fist]. In Galician, ‘puiden’ is the first-person singular preterite indicative of the verb ‘poder’ (‘can’, ‘to be able’), sharing the same root as such English words as ‘power’ and ‘potent’. The equivocal or ‘exscriptive’ (cf. J-L Nancy) nature of the title is deliberately harmonious with the nature of the composition itself, branching out further in the Finnish program note of the work (see below) that I’ve tried to translate into English in a ramified manner that begins to resemble a tree (see below the Finnish version).
puiden (2021) for string orchestra
The Finnish title of my string orchestra composition puiden (2021) refers to a metaphorical sense of contemplative treating (“sorting the wheat from the chaff”, ie. ‘threshing’), while also fittingly being the genitive case of the word for ‘trees’. The equivocal word ‘puiden’ roots this dual trees’-threshing or “pondering…of trees” into a single, tuneful two-syllable word. It stems all the way back to the agrarian roots of our ‘arborescent’ thought processes.
With the pandemic as a halting wake-up call to the looming climate breakdown, I couldn’t keep performatively subordinating the main natural material of the musical instrumentation solely to the whims of a human will (as per tradition). For us to survive, the crucial, paradigmatic change in our approach to the more-than-human consistency of the ecosystem should penetrate everything in our culture. The agency of a ‘vibrant matter’ (Jane Bennett, 2010), a ‘scream it the matter itself’ (Gutai Art Manifesto, 1956); the real-world concreteness or embodiment bursting into a kind of singing falsetto in our ancient musical consciousness processing reality. Therefore, this music aims for kind of a creative dialogue with the wooden materiality of the lungs of the whole planet, trees arguably being the stronger and more sustainable actor in life and creation compared to us humans.
The work puiden delves into the unpredictable, instrument-specifically singing, howling, growling, or beating natural resonance of wood – the so-called “wolf tone” – that has been symptomatically shunned from the Western musical aesthetics as the wild nature of an unsophisticated beast. An Other. Its emphatically listened materiality branches off in reflections on the other instrument-specific materials in the composition: clashing natural harmonics and the cyclic relationships (2:3 aka perfect fifths) of the open strings, as well as the howling sonic prairie of pitchless bowing on wooden mutes. Life is the ramifications, rhizomes, movement, variations, branches, and growth on a spinning and breathing, beating, and living ecosystem.
© 2021 Jarkko Hartikainen
puiden (2021) jousiorkesterille
Puiden …mitä? Tajua? Musiikkia? Käsittelyä itsessään? Jaettua, ilmassa olevaa merkityksellisyyttä erotellen? Vai käsien heiluttelua? Päätä ja tunne vapaasti! Tarjoan ihmeteltäväksi solmukohtia, yhteyksiä ja resonansseja… puiden – kielillä – musiikkina.
Puiden hengitystä: ilma mahdollistaa musiikin, hengenravintomme. Puiden musiikkikulttuuria: resonointia kanssamme, tahdossamme. Jos kuuntelisimme kanssamme hengittäviä ”toisiamme” mielellämme erottamatta – vain tunteaksemme olemassaolomme – puiden yhdistävää ruumiillista eksistenssiä, miltä se kuulostaisi? Tämän ilmeisyyden (moni-)ilmeisyyttä, puiden henkeen asti laajentuvaa hengitystä aaltoina koskettavassa ekosysteemissä, jossa on tilaa yksilöllisyydelle. Resonanssia jaetussa aineellisuudessa. Ilman rauhaa, kunhan liian äkillisesti hiiltymättä ja kaasuttamatta.
Kommunikaatiomme kehityksessä musiikillinen on edeltänyt sanallista. Se yhdistää kielen kehoonsa tuntemisessa – siis puiden kaltaisten kielten tajua (tajunnan) äänen muodostuessa itsessään. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin tilauksesta ja kansainvälisestikin katsottuna poikkeuksellisessa säveltäjä-esiintyjäyhteistyössä syntynyt puiden (2021) haarautuu nimittäin jo jokaisessa enemmän tai vähemmän sovittamattomassa käännöksessäänkin elävän puumaisesti.[1]
Jännitteisesti yhdistyvin kielin ärsytettyä kopan resonanssia on kuitenkin jousisoittimien kontekstissa nimetty sudeksi. Kielen ja rangan konfliktiko uhkaava peto? Susisävel kaiketi ulvahtaa, kihisee tai potkii perinteisesti salonkeihin kelpaamattomana pidettyä villiä vallattomuutta. Minusta tämä sointi-ihanteeseemme jo fysiikan kannalta välttämättömästi tunkeutuva puun luonto on paitsi jännittävän kaunis, myös ajankohtaisella tavalla koskettava ja pysäyttäväkin ääni. Puiden teeman haarautuvaa muuntelua juurtumisesta kasvavaan runkoon ja joka oksalta kasvaviin tulkintoihin lehdissä – kukkien luovuuden siemeniä laajempaan ympäristösuhteeseen versovia kerroksia ja kertausta, vaihtuvuutta ja korvautumista, susiäänten, vapaiden kielten avoimuutta ja solmukohtia sekä puusordiinojen hankausta – tajua: osa osaltaan, puiden, jouhien, kielten ja ilman tajuntaa – puiden ja soiden luontoamme hetken ainutkertaisuudessa.
[1] trädens / tröskande… (på svenska)
trees’s / threshing… (in English)
© 2021 Jarkko Hartikainen
Ostrobothnian Chamber Orchestra, Jan Söderblom (Recording engineer: Antti Snellman/YLE)
The original, equivocal Finnish program note (leftmost column) and its branching translation-attempts into English (on the right) demonstrating the ‘exscriptive’ nature of the original.
Puiden ⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀trees’ of trees threshing / thrashing out (processing) whipping
…mitä? ⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀…what?
Tajua? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀Sense? Consciousness? Get it?
Musikkia? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀Music?
Käsittelyä itsessään? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀Processing in itself? Manipulation in one’s self? Handling per se?
Jaettua, ilmassa olevaa ⠀⠀Classifying the shared Sorting (out) of the divided
merkityksellisyyttä ⠀⠀⠀⠀importance that’s meaningfulness
erotellen? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀in the air? in the wind?
Vai käsien heiluttelua? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀Or shaking one’s fists? Or wiggling of hands? Conductor’s gesturing?
Päätä ja ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀Decide and Part of a head and
tunne ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀feel for yourself a feeling
vapaasti! ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀freely!
Tarjoan ihmeteltäväksi ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀I offer for wonderment
solmukohtia ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀nodes branching points
yhteyksiä ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀connections
ja resonansseja… ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀and resonances…
puiden – ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀of trees discussing
kielillä – ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀on strings in languages
musiikkina. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀as music.
Puiden hengitystä: ⠀⠀⠀The respiration of trees: Pondering on breathing:
Ilma mahdollistaa ⠀⠀The weather enables The air makes possible
musiikin, hengenravintomme ⠀⠀⠀music, nourishment of our breath music, food for our souls
Puiden musiikkikulttuuria: ⠀⠀⠀The music culture of trees: Pondering on the music culture:
resonointia kanssamme, resonating with us,
tahdossamme. in our volition. under our will.
Jos kuuntelisimme If we listened to
kanssamme hengittäviä those “others” that are breathing with us,
“toisiamme” mielellämme ⠀⠀⠀without, by our mind, not oh-so-willingly
erottamatta ⠀⠀⠀⠀separating discerning
– vain tunteaksemme ⠀⠀– just to get a sense – gaining knowledge
olemassaolomme – ⠀⠀⠀⠀of our own existing – of our being by –
puiden yhdistävää ⠀⠀⠀the connecting of trees’ reflecting on the
ruumillista eksistenssiä, ⠀⠀⠀⠀embodied being, the corporeal existence,
miltä se kuulostaisi? what would that sound like?
Tämän ilmeisyyden ⠀ ⠀⠀The versatility of this The multiple undeniability The appearence of
(moni-)ilmeisyyttä, ⠀ ⠀⠀obviousness, of this expressivity, this apparent,
puiden henkeen asti ⠀⠀⠀⠀⠀the breathing of trees thinking root and branch about
laajentuvaa hengitystä ⠀⠀⠀⠀expanding up to the spirit the extended exhalation
aaltoina koskettavassa as waves in a touching in waves within an
ekosysteemissä, ecosystem
jossa on tilaa yksiöllisyydelle in which there is room for individuality.
Resonanssia jaetussa aineellisuudessa. Resonance in shared materiality.
Ilman rauhaa, kunhan ⠀⠀The peace of air, as long as not Without peace, if only
liian äkillisesti ⠀⠀all too quickly
hiiltymättä ja kaasuttamatta. charring and gassing. blowing a fuse, speeding up.
Kommunikaatiomme kehityksessä ⠀⠀In our communicative development
musiikillinen on edeltänyt sanallista. the musical has preceded the semantic.
Se yhdistää ⠀It connects
kielen kehoonsa tuntemisessa the string to its body the language into embodied cognition
– siis puiden ⠀⠀– that is, tree-like – mulling over the
kaltaisten kielten ⠀⠀strings sense of similar
tajua ⠀ in the sense of languages in the
(tajunnan) äänen ⠀⠀ sounding (mind) (sense of) sound
muodostuessa itsessään. forming in one’s self. producing (in) itself.
Poikkeuksellisessa ⠀⠀Result of an exceptional
säveltäjä-esiintyjäyhteistyössä syntynyt composer-performer collaboration,
⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀puiden (2021)
haarautuu ⠀⠀branches off
nimittäin ⠀⠀⠀namely (name by name) that is
jo jokaisessa enemmän tai vähemmän ⠀⠀⠀in its each more or less
sovittamattomassa ⠀⠀ irreconcilable un-arrangable
käännöksessäänkin ⠀⠀⠀⠀translation turn
elävän puumaisesti. ⠀⠀⠀⠀in lively arboreousness.
Jännitteisesti yhdistyvin ⠀⠀⠀⠀Connected in high tension,
kielin ärsytettyä ⠀⠀⠀⠀string-stimulated language-provoked
kopan resonanssia ⠀⠀⠀ bodily resonance capsule-symphathetics
on kuitenkin jousisoittimien kontekstissa is, however, in the string instrument context
nimitetty sudeksi refused as a ‘wolf’ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀called a dud
Kielen ja rangan ⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀The string–body The language–frame
konfliktiko ⠀⠀⠀⠀⠀⠀conflict
uhkaava peto? ⠀⠀⠀⠀⠀⠀a threatening wild, a beast?
Susisävel kaiketi ulvahtaa, kihisee tai potkii The wolf tone presumably howls, seeths and flops with
perinteisesti salonkeihin kelpaamattomana ⠀savage unruliness wild unauthority
pidettyä villiä vallattomuutta. ⠀that is traditionally not regarded as salon-worthy.
Minusta tämä sointi-ihanteeseemme I think the nature of wood that intrudes our sound ideal
jo fysiikan kannalta välttämättömästi because of a necessity based in physics,
tunkeutuva puun luonto on paitsi ⠀⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀is not only
jännittävän kaunis, myös ajankohtaisella a grippingly beautiful, but also a topically
tavalla koskettava ja pysäyttäväkin ääni. touching, even startling sound.
Puiden Threshing ⠀⠀ of trees
teeman haarautuvaa muuntelua the ramificating modification of the theme
juurtumisesta ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀from being rooted
kasvavaan runkoon ja ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀to stem growth and
joka oksalta ⠀⠀⠀⠀⠀⠀interpretations branching off
kasvaviin tulkintoihin ⠀⠀⠀ like growing on trees leaves
lehdissä ⠀⠀⠀⠀ in foliage on (the) paper(s)
– kukkien luovuuden siemeniä ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀– blooming seeds of creation for a
laajempaan ympäristösuhteeseen ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀wider relationship with nature
versovia kerroksia ja kertausta, ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀sprouting layers and repetions
vaihtuvuutta ja ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀turnover and
korvautumista, ⠀⠀ substitution redundance turning into an ear
susiäänten, vapaiden kielten avoimuutta ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀openness of wolf tones,
ja solmukohtia ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀and nodal points of open strings
sekä puusordiinoiden hankausta ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀and the friction of wooden sordinos
– tajua: ⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀– get this: – an idea: – of a sense – of consciousness:
osa osaltaan, ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀for each part
puiden ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀of trees dealing with
jouhien, ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀horsehairs,
kielten, ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀strings, languages,
ja ilman ⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀and air’s and without
tajuntaa ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀consciousness
– puiden ja ⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀of trees and trashing and
soiden ⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀of swamps ringing out
luontoamme ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀of our nature about the nature of us
hetken ⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀in a moment’s for a moment in
ainutkertaisuudessa. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀ ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀uniqueness.
© 2021 Jarkko Hartikainen
Jarkko Hartikainen 